Pilareita ja palkkeja

Viimeinen viikko on ollut työntäyteinen raksalla. Kuutena päivänä tehtiin täydet päivät (onneksi sunnuntaisin levätään!), ja saimme paljon aikaan. Hirsikehikko kasattiin reilu kuukausi sitten, eikä uskoisi, että vain vähän aikaa sitten talomme paikalla oli vain betonilaatta.

Perjantaina ja lauantaina pystytimme takaterassin ja etukuistin pilareita ja palkkeja. Pilarit ovat niin jyhkeän näköiset, että olen aivan ihastunut niihin.

Nämä oli ensimmäiset, jotka laitettiin paikoilleen. Jostain syystä ne oli myös kaikkein hankalimmat, eikä millään meinattu saada paikoilleen tuota pidempää palkkia. Onneksi miehen veli riensi apuun lisänostovoimaksi ja palkki saatiin paikoilleen.

Illalla mies meni vielä takaisin raksalle ja oli saanut yksin pystytettyä traktorilla takaterassin loput pilarit ja palkin. Nämä siis odottaa enää valokatetta päälleen!

Sitten oli vuorossa etukuisti. Mies oli samana iltana pähkäillyt, että miten ihmeessä tämä kehikko kasataan, kun pilarit on paljon lyhyempiä kuin följarit, ja piirrustuksissa lukee, että palkki tuetaan följarin päälle. Palkki olisi siis tullut vinoon. Tutkimme netistä hirsitaloblogeja ja yhdestä blogista hoksattiinkin, että se följarihan pitää lyhentää. Tästä toki olisi voinut olla maininta rakennusohjeissa. Jouduimme siis käyttämään följarin irti, lyhentämään sitä ja tekemään uuden reiän pultille. Luulisi, että tehtaalta voisi tulla oikean kokoiset följarit suoraan, tai että följarin lyhentämisestä olisi ohje. Amatööri-omatoimirakentajalla menee hurjasti aikaa miettimiseen, purkamiseen ja uudelleen tekemiseen. Se on tullut jo tutuksi...

Kun följarit oli lyhennetty, päästiin palkin asennukseen. Tuo palkki olikin pisin kaikista ja hurjan painava. Jännitin kyllä, miten onnistuu, kun asennusporukkana oli vain mies ja sen vaimo.

Kun palkki saatiin nostettua pilarien tasalle, tuli ongelmia. Se ei nimittäin ollut aivan oikeassa kohdassa, ja miehen olisi pitänyt olla molemmissa päissä yhtä aikaa mallaamassa sitä paikoilleen. Minusta ei ollut siihen apua, sillä palkki oli niin painava, etten saanut sitä liikahtamaankaan. Juuri silloin miehen toinen veli ilmestyi pihaan kaveriksi ihan yllätyksenä. Taas palkki saatiin paikoilleen, ja mies vielä reippaana suti siihen maalin päälle suojaamaan sateilta.

Huomenna pitää suunnistaa heti aamusta ostamaan puutavaraa, että päästään aloittamaan etukuistin katon rakentaminen. Myös nurkkakotelot ja tippalistat ovat asennuslistalla seuraavaksi. Talon ilme tulee taas muuttumaan kovasti ensi viikon aikana.

Pari päivää sitten päätimme ja tilasimme takan. Olemme sellainen pari, että meillä on tässä rakentaessa aina joku asia, jota pyörittelemme ja maistelemme, emmekä saa rauhaa, ennen kuin päätös on tehty ja viety eteenpäin. Siitä on hyötyä, koska sitten saamme asioita hoidettua. Nyt oli takan vuoro. Olimme miettineet aiemmin pelkän takan hankkimista. Meillä oli edellisessä talossa suuri tiilinen takka-leivinuuni, ja käytimme leivinuunia pääasiassa lämmittämiseen. Ajattelimme, että emmehän me sellaista enää tarvitse uuteen taloon. Mielipiteillä on kuitenkin tapana muuttua, vai mitä?

Tutustuimme nimittäin vaihtoehtoon nimeltä haudutusuuni. Sillä ei pääse ihan samoihin lämpötiloihin kuin leivinuunilla, mutta kyllä siellä pullat saa paistettua ja lihat haudutettua. Lisäksi se pysyy siistinä, sillä sinne ei laiteta tulta ollenkaan, vaan haudutusuuni lämpiää samalla kun takassa poltetaan puuta. Tuo systeemi tuntui heti omalta, sillä emme omista mikroa, ja lämmitämme ruokamme aina uunissa. Uudessa talossa voimme käyttää haudutusuunia myös ruoanlämmittämiseen ja säästää sähköä!

Kävimme tutustumassa talvella Tiilerin tehtaan takkanäyttelyyn Ylivieskassa, ja saimmekin siellä loistavaa palvelua. Voin suositella! Silloin olimme päätymässä tähän malliin:

Kuva lainattu Tiilerin sivuilta (http://www.tiileri.fi/fi/tuote/144&ref=53)

Tuohan olisi ollut oikein komea takka, ja sopiva isoon tupaamme.

Aloimme kuitenkin miettiä vaihtoehtona myös vuolukivistä takkaa. Mies oli miettinyt sitä aiemminkin, mutta vaimohan oli hänen ehdotuksensa tyrmännyt. Asia tuli uudestaan esille, ja kävimme rautakaupassa katsomassa yhtä mallia. Sitten kyselimmekin jo tarjouksia, ja olisikohan kesälomien syytä, mutta vain yhdestä paikasta otettiin yhteyttä, ja ottivatpa heti seuraavana päivänä.

Nimittäin Nunnauunilta. Tällainen yhdistelmä meille on nyt sitten tulossa:

Kuva lainattu Nunnauunin sivuilta (http://www.nunnauuni.com/tulisijat/solo-takkaleivinuunit/573_4_6_12.html)

Nopeaan päätökseen vaikutti toki sekin, että mummollani on Nunnauunin vuolukivitakka ollut aktiivikäytössä monta vuotta, ja hänen kokemuksensa ovat olleet pelkästään positiivisia. Totta kai kävimme sitäkin tässä mietintäaikana silittelemässä. Olemme todella tyytyväisiä päätökseemme. Elokuun puolella on tämän toimitus. Syksyllä saadaan lämmittää uutta taloa komealla takalla!